Sileäkarvainen karhukoira...

...Eli Nemo kävi taas päiväämme ilostuttamassa. Kun Nemo pääsi autosta ulos, oli meidän neidit heti kimpussa ja kohta pihaa kiersi epämääräinen musta koiraläjä. Mutta kyllä ne sitten vartin päästä rauhoittui, ja Nemokin kerkesi tulla moikkaamaan. Käytiin pienellä lenkillä, ja koirat kävi uimassa. Nemo tosin vain polskutteli pientareella, kerran kävi vahingossa uimassa. :D Leikattiin sen kynnet, ja sen jälkeen pari noutoharjoitusta. Mietittiin mikä olisi paras tapa saada asiat Nemolle perille, aika kovapäinen kaveri kun on. :)

Illalla käytiin agilitytreeneissä, Oonalla oli virtaa mutta korvat jäi kotiin. Ei otettu paljoa, harjoiteltiin lähinnä irtoamista esteille, ja tuli huomattua sellainenkin asia, että Oona ei niinkään paljoa kuuntele ääntäni/käskyjäni, radalla se menee siihen suuntaan kuin minä tai mihin osoitan. Toisaalta hyvä, mutta enemmänkin huono asia.. Nyt siis enemmän irtoamisharjoituksia namikipolla, ja treenejä joissa en käytä käsiä vaan ääntäni, jos se alkaisi kuuntelemaan. :)

Sanilla on selkä ihan jumissa, täytyy tilata sille hieroja.. Menee kyllä ihan innoissaan kaikkea, vauhtiakaan ei puutu mutta huomaa sen hyppäämisestä. Kankeaa ja hyppääjotenkin ylöspäin, ei käytä kunnolla selkäänsä. Nyt vain hierojaa etsimään...

Illalla mentiin kotona vielä Nemon kanssa agilityä, meidän minipuomia, keppejä ja hyppyjä ilman rimoja. Ja näyttelyseisomistakin harjoiteltiin, ja hyvinhän se jätkä oppii, se täytyy vain saada ensin nälkäiseksi.. :D