Taas ollaan niin paljon tehty, mutta ei ole ollut aikaa kirjoitella.. :P Katsotaan jos ohjaaja muistaisin jotakin...
Tokoa ollaan otettu useaampaan kertaan, yleensä ulkona. Perusjuttuja, seuraamista ja Sanille maahanmenoa nopeammaksi. Ja Sanilla tuo rymintäharjoittelu jatkuu, sujuu kerta kerralta paremmin. :D Taas on ollut kamera mukana joten saatte taas ihailla meidän menoa:
Sanin kaukkarit (seisomista täytyy treenata, liikkuu aina vähän...)
Oonan kaukokäskyjä (istumiset on vähän puolittaisia, treenin alla) :D
Paljon muutakin oli, mutten nyt tähän hätään muista. Eilen mentiin koko kööri pitkälle lenkille (lätyt ja Siru), tarvottiin puolitoistatuntia puolen metrin lumihangessa. Sirulle teki vähän tiukkaa, mutta Sanilla ja Oonalla oli niin kuin aina, todella hauskaa. Kameran olin taas ottanut mukaan (Sirun epäonneksi, se kun ei välitä noista missin hommista...) ja kuvia voi taas käydä kurkkimassa Picasassa, tein sinne taas uuden kansion Talvi2009.
Kun me siellä pelloilla ja metsiköissä vaellettiin, niin olisi kyllä pitänyt joku muu saada sinne kuvaamaan. Hienosti mentiin jonossa, Oona ja Sani etummaisina kinastellen kumpi menee eka, sitten ohjaaja tuli lättyjen jälkeen, ja sitten Siru muiden jälkiä pitkin. Sani ja Oona kuitenkin tekivät väliin omia lenkkejään, joten silloin ohjaajasta tuli Sirulle tieaura. Mitäpä sitä ei koiriensa eteen tekisi... Sirukin näytti niin väsyneeltä rämpiessään lumihangessa, mutta kun tielle päästiin niin kauheaa vauhtia kotia kohti. Siruhan kulkee yleensä ensimmäisenä (paitsi jos kuljetaan lumihangessa) ja joskus lähtee omia aikojaan kotiin. Nyt kummiskin juostiin (!) se kiinni, ja Sani sai hidastella sitä taas yli-innokkailla tervehdyksillään.
Ja ettei tämäkin ploki näyttäisin ihan tyhjältä, niin täytetään sitä taas vähän kuvilla:
Virkeä mummu.
Lättyohjus Sani päästetty irti.
Mummu vilvoittelee ojassa hetken aikaa...
...kunnes jatkaa rämpiä ylös. :)
Oona the Hunter.
Ja koko kängi.
Kommentit